Tehtävä 3

3a. Työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Palkansaajien ja työnantajien kesken on tehty työehdoista ja palkkauksista jo kymmenien vuosien ajan sopimuksia. Työmarkkinajärjestelmään mahtuu monenlaisia sopimuksia mm. ammattiliitot ja työnantajaliitot tekevät työ- ja virkaehtosopimuksia, kun taas työpaikoilla työntekijöiden edustajat ja työnantajat voivat tehdä paikallisia sopimuksia.

Suomen palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöön kuuluu:

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava

 Keskusjärjestön tehtäviin kuuluu mm. luoda edellytyksiä jäsenliitoille, sopia palkka- ja työehdoista sekä koordinoida niitä. Keskusjärjestö neuvottelee ja sopii jäsenliittojen kanssa yhteistyössä työehdoista ja työelämään koskevista sopimuksista. He neuvottelevat, vaikuttavat ja sopivat kaksi- ja kolmikantaisesti palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta, työnlainsäädännöstä sekä työntekijöitä koskevista lainsäädännöstä ja toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi jne. He tuottavat tietoa, tutkimuksia ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista.

Työehtosopimuksen normaalisitovuus
Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat työnantajia että työntekijärjestöjä. Se sitoo myös työntekijää vaikka hän ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen ammattijärjestöön, jos työnantaja on solminut työehtosopimuksen ammattijärjestön kanssa tai liittynyt siihen.

Yleissitova työehtosopimus
Se sitoo kaikkia järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä. Siitä päättää työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.Yleissitovassa työehtosopimuksessa on sovittu minimiehdoista kuten mm. palkkauksesta, lomista ja lepotauoista. Työntekijöillä ei ole lakko-oikeutta.

3b. Keskeisin ero virka- ja työsuhteen välillä on oikeussuhteen ero. Työntekijä on yksityisoikeudellisessa suhteessa kun taas viranhaltija on julkisoikeudellisessa suhteessa kuntaan.

3c. Työsopimuksen kirjallisen selvityksen on sisällettävä ainakin sopimus työehdoista, työnantajan ja työntekijät koti- ja liikepaikka, työnteon alkamiskohta, mahdollisen koeajan pituus, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, palkanmaksukausi ja palkan määräytymisen perusteet, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste jne.

Määräaikaisen työsuhteen perusteita ovat mm. sijaisuus, työn kausiluontoisuus, määräaikainen hanke, kertaluontoinen työsuoritus, oppilaitoksen harjoitteluaika, oppisopimuksen määräaika tai jokin muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka.

Määräaikaisen sopimuksen täytyy olla perustellusta syystä määräaikainen. Jos työnantaja ei voi osoittaa työsopimukselle määräaikaista tarkoitusta, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikaisessa työsuhteessa pitää olla perusteltu syy koeaikaan.

3d. Työntekijän irtosanominen vaatii aina asiallista ja painavaa syytä. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen kun tarjolla oleva työ on taloudellista, tuotannollisista, tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Syitä on mm. työtehtävien tekemättä jättäminen tai niiden tekeminen puutteellisesti, lojaliteettivelvollisuuksien rikkominen, perusteeton syystä kieltäytyminen, luvaton poissaolo, epäasiallinen käyttäytyminen jne.

Työsopimuslain mukaan työnantajan yleiset irtisanomisajat ovat seuraavat:
Kun työsuhde on jatkunut enintään 1v = 14 päivää
yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
yli 12 v = 6 kk

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat:
Kun työsuhde on jatkunut enintään 5 v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk

3e.

Työsopimuslaki
1. Yleiset säännökset
2. Työnantajan velvollisuudet
3. Työntekijän velvollisuudet
4. Perhevapaat
5. Lomauttaminen
6. Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
7. Työsopimuksen irtisanomisperusteet
8. Työsopimuksen purkaminen
9. Työsopimuksen päättämismenettely
10. Työsopimuksen pätettömyys ja kohtuuttomat ehdot
11. Kansainvälisluonteiset työsopimukset
11a. Työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä
12. Vahingonkorvausvelvollisuus
13. Erinäisiä säännöksiä
14. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Työaikalaki
1. Lain soveltamisala
2. Työajaksi luettava aika
3. Säännöllinen työaika
4. Säännöllisen työajan ylittäminen
5. Yö- ja vuorotyö
6. Lepoajat ja sunnuntaityö
7. Työaika-asiakirjat
8. Erinäiset säännökset
9. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Vuosilomalaki
1. Yleiset säännökset
2. Vuosiloman pituus
3. Vuosilomapalkka
4. Lomakorvaus
5. Vuosiloman antaminen
6. Erinäiset säännökset
7. Voimantulo- ja siirtymäsäännökset